Senaatintori, 8.3.2026 kello 13:00

Naiset ovat etulinjassa kamppailussa kapitalismia, patriarkaattia ja imperialismia, sekä niiden tuottamaa sukupuolittunutta väkivaltaa vastaan kaikkialla maailmassa. Naisten oikeuksien puolustaminen ja eteenpäin vieminen vaatii vahvaa, järjestäytynyttä ja yhtenäistä liikettä.
Suomi on EU:n turvattomin maa naisille: useampi kuin joka toinen nainen on kokenut fyysistä väkivaltaa, seksuaaliväkivaltaa tai uhkailua. Erityisen vaarallisia naisille ovat parisuhteet miesten kanssa, sillä 2010-luvulla Suomessa on kuollut joka vuosi noin 15 naista nykyisen tai entisen kumppanin surmaamana. Väkivalta ei kuitenkaan rajoitu pelkkiin lähisuhteisiin, vaan yli puolet naisista on kokenut häirintää myös työelämässä. Suurimmassa riskissä ovat naiset, jotka työskentelevät matalapalkkaisissa palveluammateissa.
Nykyisin naisiin kohdistuva väkivalta on valtamediassakin vakiintunut huolenaihe, kiitos paikallisten ja kansainvälisten feministien kamppailujen. Ongelma on siis retoriikan tasolla tunnistettu – käytännössä vallanpitäjät eivät kuitenkaan ota naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tosissaan. Sen kohdalla sovelletaan keinoja, joita muiden rikosten kohdalla ei hyväksyttäisi; lähisuhdeväkivaltaan on vielä viime vuoteen asti käytetty yleisesti sovittelua, lähestymiskieltoja voi rikkoa ilman minkäänlaisia seurauksia ja naisten toistuvat avunpyynnöt vainoavista miehistä kaikuvat kuuroille korville. Huomiotta jättäminen on naisille erityisen vaarallista, sillä lähisuhdetappoa edeltää lähes aina muu väkivallan muoto. Tarvitsemme välittömiä rakenteita väkivallan uhrien tukemiseksi: lisää rahoitusta turvakoteihin, siirtolaistaustaisten naisten tukeen ja naisten sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tarvitsemme myös vahvoja ammattiliittoja naisten turvaksi työelämässä.
Väkivallan taustalla ovat erityisesti patriarkaaliset rakenteet ja kapitalismin tuottama taloudellinen eriarvoisuus, jotka osuvat erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin naisiin niin Suomessa kuin globaalisti. Siksi tarvitsemme yli rajojen järjestäytynyttä naisten oikeuksien puolesta kamppailevaa liikettä.
Historialliset edistysaskeleet patriarkaatin vastaisessa työssä ovat olleet pitkäjänteisen järjestäytyneen kamppailun tulos – tähän jatkumoon on meidänkin yhdessä asetuttava. Nähdään kaduilla 8. maaliskuuta!
