Kun oppositiopuolueetkin sitoutuvat velkajarruun, on selvää, ettei mikään määrä taktista äänestämistä voi jatkossa korjata suomalaisen talouspolitiikan linjaa tai estää tulevia leikkauksia. Meidän täytyy muodostaa voimaa niin työpaikoilla kuin kaduillakin vastustaaksemme elämiemme kurjistamista.

Eduskuntapuolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta sitoutuivat niin sanottuun velkajarruun. Tulevaisuudessa puolueet päättävät ennen vaaleja, kuinka paljon hallituksen pitää tasapainottaa julkista taloutta. Tätä ”tasapainotusta” voi tehdä esimerkiksi julkisten menojen leikkauksilla tai veronkiristyksillä. Jonkinlainen velanottamista rajoittava sääntö on myös esimerkiksi Espanjassa, Italiassa ja Puolassa. Vaikka Saksaa on monesti pidetty esillä esimerkkimaana velkajarrun käytöstä, maa kuitenkin luopui omasta jarrustaan vuoden 2025 alussa salliakseen suurempia investointeja esimerkiksi puolustus- ja ilmastopoliittisiin hankkeisiin. 

EU:n takia jonkinlainen velkajarru olisi luotu joka tapauksessa. Nyt Suomi päätti vain sitäkin tiukemmasta rajoituksesta. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan tutkimus ei ole löytänyt velkasuhteelle mitään ”ihannetasoa”¹. Velkajarru on selkeää jatkoa Suomea sitoville EU:n vuonna 2023 sopimille taloussäännöille, joita neuvoteltaessa Suomi ajoi myös tiukkaa talouskuria². Kuten aiemminkin, EU-maiden velka-aste ei saisi olla yli 60 prosenttia tai yli 3 prosenttia julkisen talouden vuotista alijäämää. Päätös tehtiin siitä huolimatta että lukuisat jäsenmaat rikkovat tätä sopimusta jatkuvasti: 17 EU-maata rikkoi velkasääntöjä vuonna 2024³. Uusien sääntöjen myötä 60-90 prosentin velkasuhteen maiden pitää lyhentää valtionvelkaa 0,5% vuodessa. Alijäämän ylittäessä 3 prosenttia voidaan maa laittaa liiallisen alijäämän menettelyyn, jossa komissio ja muut jäsenmaat valvovat sopeutustoimia eli käytännössä lisää leikkauksia julkisiin palveluihin.

Sopimuksesta on puhuttu ”tiukkojen maiden” ja pahasti velkaantuneiden maiden onnistuneena kompromissina⁴. Tämän sijaan sopimus on kuitenkin enemmän kompromissi totuuden kanssa. Ongelma velan kanssa ei ole vain julkinen velka. Yksityisessä taloudessa tulot ovat riippumattomia menoista ja menoja leikkaamalla voi säästää rahaa. Valtion kohdalla tulot ja menot eivät ole toisistaan riippumattomia.​​​​​​ Talouskurin seurauksia ovat niin kuluttajien vaikeus säästää rahaa kuin se, että heidän henkilökohtainen velkansa kasvaa. Kun valtio ei ota velkaa kun siihen on tarve, ihmiset kurovat eroa umpeen velanotolla ja maan kokonaisvelka kasvaa.

Hallitus luottaa siihen, että kuvittelemme valtionvelan olevan yksityisen kuluttajan ottaman velan kaltaista. Tällöin velkaa otetaan, kun rahat ovat loppu ja se maksetaan tiukkaa budjettia seuraten nopeasti pois. Menoja karsitaan, vain perustarpeet kustannetaan. Osa kuluttajan palkasta lyhentää lainaa kurinalaisesti ja järjestelmällisesti. Lopulta velka on maksettu ja koko palkka on jälleen käytössä. Valtionvelan rooli on täysin erilainen. Kokonaan takaisinmaksettu velka ei tuota kansalaisille ilon ja runsauden päivää. Tärkeimpiä valtiontaloudellisia tehtäviä on varmistaa, ettei talous lamaannu. Tähän vaikuttavat muun muassa investointi, työllisyys ja kulutus. Valtio voi ottaa velkaa työllistääkseen työttömiä ja siten lisätä kulutusta. Palkkatuloja saavat kuluttavat todennäköisemmin suuremman osan tuloistaan perustarpeiden turvaamisen jälkeen kuin pääomatuloja saavat. Palkankorotukset myötävaikuttavat kulutuksen nousuun⁵. 

Kokoomus ei leikkaa pahoitellen ja pakon edessä. Kyseessä ei ole yhteinen velanmaksuprojekti. Hallituksen talouspolitiikka on tietoista oman edun ajoa ja työläisten vastuuntunnon hyväksikäyttöä. Julkisia palveluita leikkaamalla saavutetaan laajempaa pahoinvointia sekä hidastetaan taloutta. Hallitus lisää velanottoa ja ohjaa lainarahaa virtaamaan suurimmille tuloluokille köyhimpien kärsiessä. Velkajarru on heppoinen silmänlume kurjuutuspolitiikan työkalupakissa.

Vihreät kiitteli itseään velkajarrun muuttamisesta ”turvavyöksi” (ihan kuin alkuperäinen esitys ei olisi ollut tahallisesti äärimmäinen) ja korosti että ”Poikkeuksellisissa kriiseissä säännöistä voidaan joustaa”, kuten ”ympäristökatastrofin oloissa”⁶, aivan kuin ilmastokriisi ei olisi paraikaa käynnissä. Vihreät laittoi talouskurin ilmaston edelle, toistaen myös uskoa siihen että ”EU:n velkajarru turvaa jo sen, että Suomen taloutta vakautetaan ja velkasuhde käännetään laskuun.” Vihreiden Oras Tynkkynen myös toppuutteli, että velkajarru alkaa virallisesti vaikuttaa vasta 2030-luvulla. Tällöin kuitenkin tarpeet isoihin julkisiin investointeihin jo ilmastokriisin takia ovat todennäköisesti vain kasvaneet. Vihreät ovat halunneet esittää velkajarruun sitoutumisen pragmaattisena talouspoliittisena kysymyksenä, jossa puolue on kyennyt neuvottelemaan siihen parannuksia. Tässä ei kuitenkaan oteta huomioon sitä tosiasiaa, että sovussa mukana olevat puolueet ovat nyt sitoutuneet tulevaisuudessa leikkaamaan julkisesta sektorista ja myös mahdollisista ympäristöhankkeista enemmän kuin EU olisi niitä koskaan velvoittanut tekemään. Kyseessä onkin kyyninen juoni tulevia vaaleja varten, joissa nykyhallituksen talouspoliittisiin toimiin sitoutuminen esitetään järkevänä oppositiopolitiikkana.

Velkasuhde ei ole kasvanut julkisten menojen vaan huonon talouskasvun takia sekä valtionvarainministeriön typerien toimien takia. Koronapandemian aikana Valtiokonttori muutti pandemian aikana solmitut kiinteäkorkoiset lainat vaihtuvakorkoisiksi, aiheuttaen miljardien laskun veronmaksajille. Ohjeistus korkojen muuttamiseen oli tullut Valtionvarainministeriöltä⁷.​​ Syyt puolestaan siihen, miksi Suomen talous ei kasva, ovat moninaiset. Toimialarakenne on vanhentunut, puunjalostus ja perinteinen teollisuus ei ole enää niin tuottavaa⁸. Puolustusmenot, joista ei tule paljoa taloudellista kasvua, ovat kasvaneet ja kasvavat 3,1 miljardista (2020) 9,3 miljardiin 2029 mennessä. Myös nykyisen hallituksen rajulla leikkauspolitiikalla on ollut merkittäviä vaikutuksia niin kokonaiskulutuksen laskuun kuin myös kuluttajien käyttäytymiseen. Vyötä kiristettäessä yhä harvemmille jää käteen sellaista varallisuutta jota voisi käyttää haluamallaan tavalla sen jälkeen kun on turvannut oman elämänsä perusedellytykset. Onkin mahdollista että velkajarru voi taloudellisena instrumenttina kääntyä tulevaisuudessa myös oikeistopuolueita vastaan. Mikäli kaikkiin julkisen hallinnon aloihin kohdistetaan jatkuvasti rajuja leikkauksia, voi olla ettei poliittista ymmärrystä löydy lisärahoitukselle oikeiston lemmikkiprojekteihin kuten logistiseen infrastruktuuriin tai ylimääräiseen rahoitukseen poliisille.

Velkasuhde liittyy olennaisesti vaihtotaseeseen, joka kuvaa kansantalouden ulkomaisten liiketoimien tasapainoa. Vaihtotaseen alijäämäisyys taas usein johtaa velanottoon. Saksan vaihtotaseen ylijäämä on yli 8 prosenttia BKT:sta. Kansainvälinen kauppa on vientivetoista ja talous on globaali järjestelmä, ja suuri ylijäämä yhdelle tarkoittaa alijäämiä toisille. Iso ylijäämä ikään kuin imee alijäämiä toisaalta⁹. Maat kuitenkin toimivat kuin olisivat talous ei olisi globaali riippuvuuksien järjestelmä, Suomi soimaa itseään alijäämästä ja Saksa antaa itselleen kunnian jatkuvista ylijäämistä. Saksa ei ole suostunut pienentämään sitä esim. palkankorotuksilla, vaan sen sijaan tarjoaa sitä mallina muille maille. 

Koronapandemian aikaan velanottoa koskevista säännöistä poikettiin. Nyt ilmastosta ja rauhan järkkymisestä huolimatta säännöistä ei haluta poiketa ja sen sijaan velan vähentämiseen vaaditaan enemmän sitoutumista. Pandemian aikana ja jälkeen nähty hoivasektorin kurjistaminen tulee olemaan pientä verrattuna siihen mitä meillä on edessä tulevina vuosina. Velkajarrun vaikutukset tulevatkin kohdistumaan kaikista tiukimmin ihmisiin jotka työskentelevät jo nyt aivan liian pienellä palkalla julkisella sektorilla ylläpitäen elämämme perusedellytyksiä. Tätä kautta sopeutusten vaikutukset valuvat myös kaikkien niiden niskaan jotka ovat kipeimmin riippuvaisia niistä hyvinvointivaltion rippeistä jota meillä on jäljellä. Samalla kun velkajarru vähentää talouspoliittista liikkumatilaa, siirtää hallitus esimerkiksi Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen Stean osaksi ministeriötä kasvattaen sen poliittista ohjausta ja tarjoten perussuomalaisten kaltaiselle ihmisvihamieliselle puolueelle mahdollisuuden määrittää kenelle järjestöjen tukea tarjotaan ja kenelle ei.

Kuvaavinta velkajarrun luomasta poliittisesta ilmapiiristä on sen tapa sulkea talouspoliittinen keskustelu demokraattisen keskustelun ulkopuolelle. Tämä kehitys ei ole kuitenkaan tulosta pelkästään nykyisen hallituksen aggressiivisesta luokkapolitiikasta vaan myös tämän hetkisten oppositiopuolueiden halusta tehdä politiikkaa joka perustuu Suomessa usein ylläpidetylle näkemykselle hallituksesta talouden kirstunvartijana. Tätä heijastelee erityisesti SDP:n tämänhetkisen puheenjohtajan Antti Lindtmanin heinäkuussa antamat kommentit siitä, että sosiaalidemokraatit ovat valmiita hyväksymään miljardiluokan sopeutukset tulevilla hallituskausilla. Onkin selkeää, ettei mikään määrä taktista äänestämistä tai puolueen sisällä vaikuttamista voi jatkossa korjata suomalaisen talouspolitiikan linjaa tai estää tulevia leikkauksia. Meidän on pyrittävä muodostamaan voimaa niin työpaikoilla kuin kaduillakin vastustaaksemme elämiemme kurjistamista.

Talouspolitiikkaa Suomessa ja Saksassa ohjaa fantasia hallinnasta. Nyt paradoksaalisesti hallinnan tunnetta haetaan luopumalla vallasta. Hallituksen talouspoliittista valtaa jaetaan finanssivalvojalle, valtionvarainministeriölle, ja velkajarrua ohjaavalle parlamentaariselle työryhmälle. On meidän tehtävämme luoda vastavoima näille puolueille, jotka ovat velkajarrun kautta jälleen osoittaneet kyvyttömyytensä vastata globaaleihin ja eksistentiaalisiin haasteisiin.

1. https://yle.fi/a/74-20178685 ↩︎
2. https://yle.fi/a/74-20066051 ↩︎
3. https://www.dailyfinland.fi/business/45843/Finland-16-other-EU-countries-broke-debt-deficit-rules-in-2024 ↩︎
4. https://yle.fi/a/74-20066051  ↩︎
5. Global Wage Report 2012/2913 – Wages and equitable growth. 2013. International Labour Organization. ↩︎
6. https://www.vihreat.fi/ajankohtaista/velkajarru-mista-on-kyse-ja-mita-vahvuuksia-ja-heikkouksia-sopuun-liittyy/  ↩︎
7. https://yle.fi/a/74-20119428 ↩︎
8. https://yle.fi/a/74-20175911 ↩︎
9. https://ulkopolitist.fi/2017/10/06/saksan-vaihtotaseen-ylijaama-paljon-melua-tyhjasta/ ↩︎